Korkoni kopisivat kiiruhtaessani pitkää käytävää kohti toimitusjohtajan huonetta, sylissäni mappi ja edellisen kokouksen raportit. Vaikka sylini oli täynnä tavaraa ja kiire painoi takaraivossani, pysähdyin vielä hetkeksi sihteerin pöydän viereen, laskin tavarat pöydälle ja kohensin ulkomuotoani odotushuoneen peilistä ennen kuin pyysin sihteeriltä pääsyä toimitusjohtajan puheille. Toimitusjohtajan huoneen valaistus oli laimea, sillä mies valitti usein kirkkaiden valojen tuomaa päänsärkyä, etenkin kokouksissa. Ylväs hahmo seisoi jylhänä työpöytänsä takana ja katsoi minua kulmiensa alta. Tervehtimään hän ei vaivautunut, niin hän ei tee ikinä.
– Olet myöhässä. Vastaanotto oli tyly. Nuolaisin huuliani hermostuneena.
– Olen pahoillani, tulin niin nopeasti kuin pystyin. Eilisen kokouksen jälkeen…
– Ei selityksiä.
– Raportit… mumisin nolona.
– Laita ne tuohon pöydän kulmalle, en minä aio niitä nyt katsoa.
Nyökkäsin ja raporttien käsistä laskemisen jälkeen olin tekemässä lähtöä, kun mies osoitti minua pysymään paikallani.
– Jäisitkö hetkeksi, minulla on asiaa. Sulkisitko oven?
Tein työtä käskettyä ja seisahduin odottamaan, mitä tuleman piti. Hän mietti hetken, vilkaisi pöydän kulmalle jättämiäni raportteja ja huokaisi.
– Ikävä tätä on sanoa, mutta olen todella pettynyt työpanokseesi.
Huokaisin mielessäni ja mietin sitä stressin määrää, mitä raporttien tekeminen ja toimittaminen oli minulle tuottanut, samalla kun mies alkoi kävellä pöytänsä ympäri verkkaan. Hän noukki pöydällä laiskana maanneen kynän pistäen sen koteloonsa ojennukseen, ja jatkoi sitten matkaansa ikkunan luokse. Edessämme avautui kiireinen kaupunkimaisema monen kymmenen kerroksen korkeudesta. Taivaalla näkyi harmaita pilviä.
– Vihaan myöhästelyä ja alle sataprosenttista työpanosta. Oletan, että tiedät sen.
Hän sanoi ja käänsi katseensa sivuun niin, että hänen jyhkeä profiilinsa tuli näkyviin. Veistokselliset kasvot huokuivat kylmyyttä ja pehmeyttä samaan aikaan.
– Mutta… ehkä voimme selvittää asian jotenkin.
Hymy kiipi kasvoilleni kuin varkain.
– Sinun tilanteessasi ei ole mitään hymyilemistä.
Säikähdin miehen ärtynyttä äänensävyä, kunnes näin hänen tuijottavan silmäparinsa ikkunan heijastuksesta. Palautin naamani peruslukemille ja nyökkäsin tomerana.
– Käy siihen, hän sanoi, katse vielä ikkunan takaisessa maisemassa viipyen.
– Anteeksi?
– Kuulit kyllä, siihen. Kontillesi.
Laskin oman mappini asiakkaalle tarkoitetulle, ruskealle nahkatuolille ja alennuin laskeutumaan kontilleni keskelle lattiaa, perä pystyssä toimitusjohtajaa kohden. Vasta silloin mies kääntyi minuun päin ja näin pienen hymyn leviävän hänen kasvoilleen.
– Oikein hyvä, hän mutisi.
Mies kulki luokseni hiljaisuuden vallitessa, vain käytäviltä saattoi kuulua kaikua taukohuoneen tapahtumista toimiston sisälle saakka. Toimitusjohtajaa kaukainen melu ei haitannut, hän mittaili kaikessa rauhassa asentoani, peppuni muotoa ja käveli sitten hitain askelin taakseni, alkaen kädellään hyväillä takamukseni kaarta. Jopa hameeni läpi tunsin hänen kosketuksensa sähköisyyden. Se lävisti vartaloni sekunnissa saaden alapääni kihelmöimään.
Yhdellä liikkeellä hän veti hameeni ylös vyötärölle, tarttui stringieni naruun vetäen sitä ja päästäen sen lopulta läpsähtämään ihoani vasten. Vartaloni värähti. Mietteliäänä hän astui askeleen taaksepäin.
– Minä en pidä noista, punainen on värinä niin… halpa.
Nyökkäsin vastaukseksi, kuin myötäillen hänen sanomisiaan. Todellisuudessa olin uskonut hänen pitävän niistä ja valinnut ne vain häntä varten.
– Pue seuraavalla kerralla jotain mustaa. Se on paljon elegantimpaa.
Hän laski housuni alas varoen kuitenkin, ettei vahingossakaan missään vaiheessa koskenut häpyäni. Vartaloni suorastaan huusi hänen kosketustaan, tunsin kostuneeni jo pelkästä ajatuksesta, mitä hän tulisi minulle tekemään. Se tiedettiin koko yrityksessä, että mies vihasi myöhästelijöitä, useimmiten nämä onnettomat saivat potkut. Onneksi minä en kuulunut näiden joukkoon, sillä minusta tämä oli jotain paljon parempaa.
Toimitusjohtaja käveli seinänvierustalla olevan laatikoston luokse, otti sieltä jotain ja asettui taakseni hyvän matkan päähän. Hetken päästä kuulin objektiivin räpsähtävän, kun hän ikuisti minut kontillani, hame vyötäröllä ja pikkuhousut jaloissa, pyllistämässä ja vinkumassa käsittelyä.
– Jotta oppisit tavoille, hän mumisi laittaessaan kojeen takaisin laatikkoon.
Sen jälkeen hän palasi luokseni. Kun hän hymyili minulle kuuluisaa tietäväistä hymyään, en voinut olla miettimättä, kuinka monta naista hän oli uransa aikana tässä huoneessa hoidellut. Hän antoi sormiensa liukua pitkin paljasta pakaraani, kehui ihoani silkiksi ja läppäsi sitä kevyesti. Pieni värinä kulki vartaloni läpi.
– Tiesitkö, että silkkiäkin pitää karaista ennen käyttöä? hän tiedusteli.
Ennen kuin ehdin vastata, tunsin toisen, hieman voimakkaamman läppäyksen samassa kohtaa. Nännini kovettuivat kiihotuksesta hetkessä. Halusin lisää, halusin kaiken, mitä mies minulle antaisi, olisi se sitten kättä tai penistä.
– Pidän isoperäisistä naisista, hän totesi puristaen toista pakaraani niin lujasti, että sitä jäi kihelmöimään.
Kuulin hänen alati kiihtyvästä hengityksestään, että hän piti näkemästään ja ylipäätään koko tilanteesta. Seuraavaksi hän asetti kaksi sormeaan alaselälleni, alkaen kuljettaa niitä alaspäin yli peräaukon ja häpyhuulien kohti klitoristani. Haukoin henkeäni kiihkosta, kun hän kosketti tykyttävää nuppuani, mutta hän hyssytti minut heti hiljaiseksi. Hänen vahvat sormensa alkoivat hieroa kostunutta alapäätäni pyörivin liikkein, pyöritellen välistä klitorista sormiensa välissä. Se tuntui niin taivaalliselta, että sain tuskin kontrolloitua itseäni, kun hän hieromisen lomassa puristi herkintä aluettani miltei kivuliaasti jatkaen sen jälkeen taas kiihottavaa käsittelyä. Inahdin nautinnosta, kun tunsin kahden sormen uppoavan vakoni pehmeyteen ja alkavan liikkua rytmikkäästi edestakaisin. Tästä hyvästä sain kuitenkin kitkerän lyönnintapaisen pakaralleni.
– Ei ääntä, tai et saa mitään, hän torui, mutta kuulin hänen äänestään, ettei hän ollut aidosti vihainen.
Miehen toinen käsi etsiytyi peräaukolleni alkaen hieroa sen lähiympäristöä samassa tahdissa kuin käsi hävylläni. Purin huultani, jotten voihkisi ja yritin pitää huohotukseni hiljaisena, kun mies lisäsi painetta sekä alapäässäni että peräaukollani nyt jo vaativana. Vaikka kuinka yritin hillitä itseni, tunsin alkavan orgasmin heräävän sisälläni. Nautinto kasvoi yhä saaden minut ummistamaan silmäni. Ymmärsin, etten kestäisi enää kauan. En voinut sille mitään vaikka tiesin hänen suuttuvan, jos laukeaisin liian pian. Onneksi toimitusjohtajan seuraava käsky tuli juuri oikeaan aikaan.
– Riisu minut, hän tokaisi viileästi siirtäen kätensä sivuilleen, jättäen alapääni tykyttämään huomionkipeänä lisäkosketusta.
Haparoivin jaloin käännyin kontillani ja aloin hamuta hänen sepalustaan tärisevillä sormillani, hänen äskeisestä käsittelystään vieläkin heikkona. Mies siirsi käteni pois housuiltaan ja antoi minun ymmärtää, että homma olisi tehtävä vain suuta käyttäen. Etumus pullotti jo lupaavana silmieni tasolla, ja avattuani näppärästi hampaillani hänen housunsa ilmaa halkoi komea, nautintoa vaativa penis.
Minulle ei tarvinnut sanoa, mitä seuraavaksi tehdä, vaan upotin saman tein purppuraisen miehuuden suuhuni niin pitkälle kuin sain. Kuulin miehen huokaavan nautinnosta, kun aloin imeä häntä kaikella taidollani. Nuolin häntä kuin jäätelöä, upotin uudestaan suuhuni ja leikin kielenkärjelläni terskan kanssa silloin tällöin imaisten sitä todella voimakkaasti saaden miehen huoahtamaan. Mies tarttui minua tiukasti niskasta ja piti päätäni paikallaan, alkaen itse hiljalleen työnnellä penistään suussani edestakaisin.
Tunsin, kuinka kalu koveni entisestään. Mies huohotti silmät kiinni nautinnosta pannessaan minua punattujen huulieni väliin. Hetken päästä hän vetäytyi minusta ja kiihkon vallassa käänsi muutamalla vahvalla otteella ympäri taas kontalleni, peräpää hänen eteensä. Käsillään hän levitti pakaroitani alkaen hieroa peräaukkoani, tällä kertaa ei sormillaan vaan peniksellään. Toisen käden sormet palasivat leikittelemään paisuneen klitorikseni kanssa, ja sain vaivoin tukahdutettua voihkaisun. Työnsin takamustani hänen miehuuttaan vasten anoen häntä tulemaan sisääni ja lopulta tunsin sentti sentiltä, kuinka sulkijalihakseni antoivat periksi ja hän työntyi hitaasti peräaukkooni. Ensin varovaisesti, sitten jo suuremmalla voimalla hän alkoi pumpata minua.
Vapaalla kädellään hän puristi pakaroitani, levitti niitä nähdäkseen peniksensä uppoavan sisääni kerta toisensa jälkeen ja välillä antoi itsensä luisua kokonaan ulos, työntyen sitten takaisin joko hitaasti nauttien tai kovakouraisemmin jysäyttämällä itsensä koko pituudelta. Näinä kertoina purin huultani nautinnosta ja vaikka yritin moneen otteeseen ottaa etäisyyttä häneen tai tarjota itseäni hanakammin, hänen vahva otteensa piti lantioni paikallaan juuri siinä kohden, missä hän sen halusi. Minulla ei ollut mitään valtaa. Sain vain tuntea hänen määrätietoiset työntönsä, kun hänen elimensä liikkui sisälläni tyydyttäen omaa nautintoaan.
Miehen toisen käden sormet seikkailivat yhä hävylläni, nyt vuoroin työntyen sisääni ja vuoroin härnäten klitoristani. Huohotin ja ynisin nautinnosta, eikä mies omalta kiimaltaan enää välittänyt minun ala-arvoisesta käytöksestäni, silloin tällöin kuulin hänen kutsuvan minua tuhmaksi tytöksi. Kun me kumpikin aloimme lähestyä huippuamme, hän tarttui molemmilla käsillään minua reisistä nostaen minut tasapainottelemaan pelkästään käsieni varaan. Tällä kertaa en edes yrittänyt estellä, kun orgasmi alkoi lähestyä voimalla ja valtavat aallot alkoivat supistella häpyni ympärillä. Samalla tunsin hänen vartalonsa jännittyvän, kun hän hetkeä myöhemmin vetäytyi minusta karjaisten nautinnosta ja purki nesteensä pitkin pakaroitani ja alaselkääni. Vaalea sperma valui reisilleni ja perävakoa myöten turvonneelle hävylleni, joka vielä supisteli orgasmin jäljiltä.
Toimitusjohtaja laski minut takaisin kontalleni ja haki työpöytänsä laatikosta paperitukun, jolla putsasi itsensä ennen kuin sulki sepaluksensa. Aloin nousta tarttuakseni itsekin paperiin, kun hän nosti kätensä ilmaan eston merkiksi.
– Älä liiku, hän komensi.
Palasin oitis paikoilleni, sperma reisiäni pitkin valuen, alapääni orgasmin jäljiltä sykkien ja tasasin rauhassa hengitystäni. Kun toimitusjohtaja oli valmis, hän tuli luokseni, nosti halvat stringini holtittomasti paikoilleen ja laski hameeni vyötäröltä oikealle paikalleen. Vaaleanharmaaseen hameeseen ilmestyi heti tummentumia sperman imeytyessä kankaan läpi.
– No niin, nyt voit mennä, hän osoitti ovea.
Katsoin häntä kauhuissani, hän ei voinut olla tosissaan! Kun avasin suuni vastalauseeseen, hän loi minuun vihaisen katseen ja totesi kylmästi.
– Minulla on kiireitä.
Ylpeyteni niellen astelin pois toimistohuoneesta ja yritin vaivihkaa korjata huulipunan jäämiä poskiltani. Seuraavana päivänä työpisteelläni oli yönsininen korurasia, päällä kortti, jossa pahoiteltiin töykeästä käytöksestä ja sisällä maailman kaunein timanttiriipus. Kortin toisella puolella kehotettiin olemaan myöhässä seuraavallakin kerralla
